Huh, nyt se kauhuviikko on ohi! Juuri tuossa kotiuduin työmaalta ja olen kyllä aivan puhki. Ensi viikko menee sitten paljon iisimmin ja saan toivottavasti nukuttua, syötyä terveellisemmin ja treenailtuakin paremmin.
Tässä vaakalakossa on muuten muutamia todella hassuja juttuja, joita en tajunnutkaan kun aloitin tämän torstain aamupunnituksen jälkeen. Ensinnäkin, kroppaa tulee kuunneltua ihan erilailla, kun ei voi vahdata niitä vaakatuloksia. Sitä en osaa sanoa, osaanko omaa kroppaani oikein kuunnella ja tuntemuksia tulkita, mutta kun ei tiedä onko paino kallellaan ylös- vai alaspäin, tulee jotenkin fiiliksiä tarkkailtua tarkemmin.
Ps. Tänään meni pizzaa, hyi minua. Eikä se ollut edes kauhean hyvää :/
Ai että mä oon innoisani kun nyt on vaakalakkoja monella. Se on vaan niin huippua! Ja se tyytyväisyyden tunne kun huomaa ettei mitään kamalaa tapahdukaan ;) Tsemppiä!
VastaaPoistaMä lipsahdin eilen sitten puntarille ja huomasin, että jotain kamalaa oli tapahtunut! Paino oli noussut ihan hirveästi! Mun on pakko laittaa vaakalakko jäihin ja seurata nyt tarkasti painoa, ettei se enempää pääse valloilleen! Hui!
PoistaMinä en pystyisi olemaan vaakalakossa :D Muutaman päivän jos olen, niin tuntuu, että pää hajoaa. Ihan kuin se painon tippuminen tai nouseminen riippuisi siitä käykö sillä vaa'alla vai ei. Oikeastihan se homma tehdään ihan muualla kuin vaa'alla seisten :D Minusta vain tuntuu etten jotenkin osaa tehdä mitään oikein ilman aamuista vaa'alla käyntiä.
VastaaPoistaIhan sama mulla, näköjään! Mun vaakalakko loppui lyhyeen, kun illalla kävin kurkkaamassa painon. Ja se oli nouddut ihan hulluna (tosin menkatkin alkoi...sekin vähän vaikuttaa). Nyt en anna painon enää elää omaa elämäänsä, vaan seuraan sitä tarkasti, JOKA AAMU!
Poistanouddut = noussut
Poista