6.11.2012

Vastauksia kysymyksiin :)

Kiitos kaikille ihanuuksille, jotka laitoitte kysymyksiä edelliseen postaukseeni :) Kysymykset oli tosi hyviä, sain itsekin oikein pohdiskella tätä projektiani hieman uusista näkökulmista.


Mikä on pahin "vastoinkäymisesi" tässä projektissa ja miten olet selättänyt sen että et palaa vanhoille urille?

Pahimmat vastoinkäymiset voisi jakaa kahteen kategoriaan. Toinen on se, että olen syönyt liikaa/ huonoa ruokaa, ja paino on hetkellisesti noussut hyvistä lukemista reippaasti ylöspäin. Kertaakaan en ole vanhoihin tapoihin palannut pitkäksi aikaa tai edes mässäillyt mitenkään megapaljoa, mutta näitä pikkurepsahduksia on sattunut paljonkin. 

Vanhassa elämässä olisin ajatellut repsahduksen jälkeen, että kun nyt kaikki on mennyt pieleen, niin samallahan voisi luovuttaa kokonaan. Nyt olen opetellut tuosta ajattelutavasta eroon: pyyhin repsahduspäivän pois mielestä ja jatkan laihdutusta. Vaikka paino jumittaisi tai tulisi plussaviikko, jatkan sitkeästi van eteenpäin. Kyllä se pudotuskin sieltä jossain vaiheessa tulee. Olen oppinut antamaan aikaa tälle projektille, se on mun oivallus, joka on siivittänyt aika hyvin eteenpäin. Ei ole kiire mihinkään, läskit tulivat vuosien kuluesa, joten niiden sulamiseenkin tarvitaan aikaa.

Toinen vastoinkäyminen on tämä lenkkeilytauko, joka alkoi vapaaviikosta ja jatkuu yhä. En ole vähään aikaan käynyt lenkillä ja se harmittaa. Tätä vastoinkäymistä en ole vielä edes selättänyt, koska tauko jatkuu edelleen. Vinkkejä, anyone? 

Mikä sai sinut alunperin aloittamaan tämän projektin, oliko siihen joku tietty alkusysäys (kommentti, terveystarkastus tms.)? 

Aloitin projektin yksinkertaisesti siitä syystä, että muuta vaihtoehtoa ei enää ollut. Mulla oli (ja on vieläkin) huono olla tässä kropassa ja suorastaan tunnuin hukkuvani näihin läskeihin. Itsetuntoni oli (ja on vieläkin) pohjalukemissa. Kuntoni oli huono. Näytin (näytän vieläkin) kamalalta. Paino oli 95 kiloa ja lähestyi uhkaavasti sataa kiloa. Ajatuskin siitä sai minut säikähtämään.

Mikä sai sinut valitsemaan juuri juoksun kaikista mahdollisista lajeista liikuntaharrastukseksesi? 

Pidän yksilölajeista ja juoksu tuntui helpolta vaihtoehdolta. Se ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, ja se on halpaa hupia. Olen myös joskus aikaa sitten juossut aktiivisemmin ja muistin sen ihanan juoksuflown, joka lävähtää tajuntaan sitten kun vauhtiin on päässyt. Lähdin tavoittelemaan sitä. 

Lisäksi juoksu on yksi tehokkaimmista lajeista kohottaa kuntoa ja karistaa kiloja. Mistä mä saan mun motivaation takaisin?? Toi räntäkeli ei ainenkaan edesauta asiaa :(

Haluaisin vielä tietää, että miten tärkeä osa laihdutustasi/elämäntaparemppaasi blogisi on?

Tämä blogi on mulle tärkeä osa projektiani. Saan tänne jäsenneltyä ajatuksiani ja tuntemuksiani laihduttamisen saralta. Ja vielä tärkeämpää mulle on lukea teidän blogeja ja saada sieltä vertaistukea ja tsemppiä.

Onks sulla jotain "palkintoja" mietittynä itsellesi kun oot päässy tavoitteeseen?

En ole asettanut itselleni mitään palkintoja matkan varrelle tai sille päivälle, kun pääsen lopulliseen tavoitteeseen. Mulle palkinto on se, että näytän hyvältä, olen terve, olen tyytyväinen itseeni ja voin hyvin kropassani. Siihen on matkaa ihan hirmuisesti, ja kieltämättä välillä tuntuu jopa mahdottomalta puurtamiselta, mutta toivon pääseväni maaliin jonain päivänä. 

Niinkun blogini lukijat ovat ehkä huomanneet, on mulle vuosi lyhyt aika tässä projektissa ja paino onkin pudonnut todella verkkaisesti. Siksi en panikoidu, vaikka olen karistellut vasta noin kuusi kiloa. Ehkäpä kymmenen kilon kohdalle voisi jotain keksiä!!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti