Kahden kuukauden yhteenveto

Aloitin bloggaamisen täällä tasan kaksi kuukautta sitten. Olin silloin karistanut 3,5 kiloa pitkin kesää ja tuntui, että nyt tarvitaan jotain uutta tähän projektiin. Olin seurannut monia liikuntaan ja painonpudotukseen liittyviä blogeja jo pitkään ja päätin kokeilla, auttaisiko blogimaailman vertaistuki myös minua matkallani kohti pienempää elopainoa. Aloitin tämän oman blogin siis syyskuun alussa ja silloin painoin 91,5 kiloa. 

Tänään, blogini kaksikuukautissynttäreillä painan 88,2 kiloa. Blogin aikana on painoa siis pudonnut 3,3 kiloa ja yhteistulos on - 6,8 kg. Paino on pudonnut siis todella verkkaista vauhtia, mutta pudonnut kuitenkin. Jo tässä ajassa olen joutunut/ päässyt kokemaan painon jumitukset, plussaviikot, herkkuhimot, luovuttamisajatukset, painon humpsahdukset alaspäin, ilot miinuskiloista, ihanien lukijoiden tsempit ja kommentit ja paljon muuta.

Ehkä suurin muutos elämässäni on kahden kuukauden aikana lenkkeilyn aloittaminen. Olen tällä hetkellä menossa juoksuohjelmassani seiskaviikolla, missä olenkin jumittanut jo pidempään. Pari viimeistä viikkoa on on noloa kerrottavaa juoksurintamalta, koska en ole muiden kiireiden/ väsymysten/ laiskotusten vuoksi ole saanut itseäni lenkkipolulle. Kokonaisuutena tarkastellen olen kuitenkin lenkkeillyt säännöllisesti, juossut 45 minuuttia putkeen, hölkännyt pari kertaa 5 kilometrin lenkin, ja päässyt kokemaan juoksuflown. Kuntoni on varmasti kasvanut ja olen pikkuhiljaa oppinut nauttimaan lenkkeilystä. Liian ruusuista kuvaa en kuitenkaan halua antaa: kyllä mun ja juoksemisen välillä edelleen vallitsee se viha- rakkaus- suhde. Siihen puhtaaseen rakkauteen on vielä pitkä matka ;)

Kaikenkaikkiaan tämä blogi on todella hyvä apu elämäntaparemontissa! Ja on hauskaa palata vanhoihin postauksiin, jos usko meinaa loppua. Kyllä sitä muutosta tapahtuu, vaikkakin hitaasti.

Suurin kiitos kuuluu niille, jotka ovat jaksaneet seurata blogiani ja kommentoida silloin, kun sitä tsemppiä on eniten tarvittu :)

Tätä vuotta on pari kuukautta jäljellä. En halua liian tiukkoja tavoitteita asettaa, mutta jotain pientä kuitenkin...haluan saada juoksuohjelman loppuun. Se tulee olemaan vaikeaa, koska vihaan talvella lenkkeilyä. Mutta yritetään. Painon puolella haluaisin painaa vuoden lopussa 85 kiloa, eli se maaginen -10 kiloa olisi ihan mieletön joululahja :):):) Siinä sitä puhdetta loppuvuodelle!

Millaisia tavoitteita teillä on loppuvuodeksi?

Onko teillä blogi auttanut omassa projektissa?

Vapaaviikko ohi

Nyt on pidetty viikon loma juoksuohjelmasta. Se teki ihan hyvää ja sain levättyä ja kerättyä motivaatiota loppuviikkoja ajatellen. Vapaaviikon aikana tein vain yhden lenkin seiskaviikolta, muuten liikunta oli visusti pannassa.

Kieltämättä nyt kynnys lenkille lähtöön on hieman noussut, mutta se ei johdu tästä vapaaviikosta, vaan tuosta talvesta! Mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olisi tänään vuorossa seiskaviikon toinen juoksu.

Olen myös hieman kiristellyt syömisiä, koska tämän viikon minipudotus ei mieltä kauheasti lämmittänyt. Jospa ensi viikolle saisi jo paremmat tulokset. Sen näkee sitten.

Mä olen kohta bloggaillut täällä kaksi kuukautta- aika menee ihan hirveää vauhtia! Tämä blogi on kyllä ihan oikeasti ollut tosi tärkeä elementti elämäntaparemontissani. Koska vauhtini on etenkin painonpudotuksen osalta tosi hidas, voi täältä blogista aina lukea vanhoja postauksia ja huomata, että kyllä sitä muutosta on sitten kuitenkin tapahtunut.

Ja tärkein juttu on tietysti lukijat, jotka jaksavat tiukan paikan tullen aina tsempata!

Kun kaksi kuukautta bloggailua on takana, teen oman postauksen tuloksista ja fiiliksistä :)

Näiden sekavien pohdintojen myötä: mukavaa viikonloppua kaikille :)

Pakollinen talviavautuminen

Mä vihaan talvea!

Rakastan pimeää ja jopa sateista syksyä. On ihanaa lähteä tuonne pimeyteen lenkille, kun ilma on juuri sopivan lämpöinen/viileä lenkkeilyä ajatellen, tiet on sulat ja ilmassa on syksyn tunnelmaa.

Tänä aamuna järkytyin pahemman kerran, kun ensilumi oli satanut tänne meillekin. Ensinnäkin mulla on kesärenkaat autossa ja stressaan ihan hirveästi sitä, miten saan auton ajettua maanantaiaamuna huoltamolle renkaitten vaihtoon. Voiko noin liukkaalla edes ajaa kesärenkailla? Ja mun on pakko, kun pitäisi töihin päästä silloin maanantaina. 

Toinen juttu on tuo lenkkeily. Mua ahdistaa pelkkä ajatuskin lenkkeillä tuolla pakkasessa ja liukkaalla tiellä. Mä ihan oikeesti inhoan talvea ja sitä, että se on niin pitkä ja kylmä!

Tänä aamuna tuli ihan semmoinen fiilis, että haluaisin luovuttaa lenkkeilyn suhteen ja vaikka sitten alkaa käymään salilla. Ja siinä suunnitellessani salille lähtöä muistin, että mulla on edelleen ne kesäkumit alla enkä tosiaankaan voi lähteä autolla mihinkään.

Sanokaa nyt mulle, että tuo kammottava lumi sulaa maanatiaamuun mennessä! Ja että tänä vuonna talvesta tuleekin poikkeuksellisen lyhyt! Ja että tuo ensilumi sulaa pois ja syksy jatkuu vielä joulukuun loppuun! Mä en kestä!

Viikkopunnitus :/

Aamulla en kerinnyt puntarille, joten otin tällä kertaa iltapäiväpainon: 89,3 kg. Pudotusta viime viikosta huikeat -100 grammaa.

Olen kyllä iloinen, koska näillä syömisillä ja vain yhdellä lenkillä paino olisi voinut olla jotain ihan muuta! Tosin eihän tästä ylpeä voi olla, mutta suunta on ainenkin oikea ;)

Seiskaviikon 1 lenkki

Vaikka vapaaviikko onkin menossa, niin korkkasin seiskaviikon käyntiin. Neljä lepopäivää tekivät hyvää ja juoksu tuntui taas mukavalta. Mittasin uuden vitosen lenkin ja juoksin sen läpi: aikaa meni 37 min 22 sek, 463 kcal, max syke 171 ja keskisyke 157. Hieman korkealla sykkeet viuhui, mutta hölkkäilin vähän tavallista reippaammin.

Vitoseen meni pari minuuttia enemmän aikaa kun viimeksi sitä kokeillessani, tosin reittikin oli eri. Mittasin itselleni uuden reitin siksi, että sitä ensimmäistä ei pysty talvella juoksemaan. Tämän reitin pitäisi olla talvellakin aurattuna ja näin ollen pystyn pitämään tämän sitten vertailulenkkinäni.

Tuntuu kyllä ihan hurjalta, että tosta noin vaan hölkkäilin vitosen lenkin, kun alussa en olisi varmaan jaksanut edes kävellä viittä kilometriä putkeen. Samanlaista edistymistä toivoisin myös tuonne painonpudotuspuolelle, siellä kun junnaa taas...

Naisen juoksukirja: part 2

Olen hieman kahlannut kirjaa eteenpäin ja laitan tähän taas muutamia pointteja, jotka osuivat silmääni.

Lenkkitossut kestävät noin 700- 1000 km.
--> Minun juoksuvauhdillani (noin 15 km/ viikko) lenkkarit tulisi uusia kerran vuodessa. Kuulostaa ihan järkevältä. Nykyiset lenkkarit ovat jo vanhat, en edes muista milloin ne olen ostanut. Toisaalta ne ovat kyllä ihan hyväkuntoiset ja hyvät jalassa, joten ihan heti en ole kiirehtimässä kenkäostoksille.

Kuntoilijalla 80-90% kaikista juoksulenkeistä pitää olla peruskestävyysharjoittelua. Peruskestävyyden harjoitusmuotoja ovat tasavauhtiset kevyen rennot juoksulenkit ja kevyet vauhtileikittelyt. Lenkin pituus voi olla puolesta tunnista aina kahteen, jopa kolmeen tuntiin.
--> Se mulla olikin tiedossa, että hyvä pohjakunto pitää rakentaa tavallaan kivijalaksi ja että se rakennetaan nimenomaan siellä matalammilla sykkeillä. Kirjassa sanotaan, että peruskestävyys kehittyy noin 40 lyöntiä alle maksimisykkeen. Minulla tämä olisi 147 ja lenkeillähän mulla keskisyke on ollut siellä 145 tienoilla, välillä kyllä korkeampikin.

Älä kuitenkaan pelkää vauhtikestävyysharjoituksia!
--> Silloin tällöin olisi hyvä tehdä hieman erilainen lenkki. Lenkkiin voi sisällyttää vauhdikkaita juoksupätkiä, lenkin vauhtia voi kiihdyttää loppua kohti, voit vetää ylämäkivetoja, you name it. Lenkin muuntelu kehittää tietysti kuntoa, mutta tuo myös vaihtelua välillä niin tylsiin lenkkeihin.

Kuntoilijalle sopiva viikkorytmitys on 2:1.

--> Ensin tehdään kaksi kovempaa viikkoa ja sitten yksi kevyempi. Tällä systeemillä pitäisi välttää ylikuormittumista ja kyllästymistä. Pistetään korvan taakse!

Lenkkeilijän tulisi tehdä ainenkin yksi kuntosaliharjoitus viikossa, ja yhdistää se kevyeen lenkkiin.

--> Joo joo, en ole vielä saanut sitä salikärpäsen puremaa. Tämä oli kyllä tiedossa, mutta en vaan ole saanut toteutettua :/

Olen nyt siis suurinpiirtein kirjan puolessa välissä. Hieman turhaa asiaa minulle oli muutama kappale, joissa käsiteltiin lenkkeilyä raskaana ja pilatesjuttuja.

Jatkan tässä vapaapäivien aikana lukemista ja kerron sitten taas lisää kirjan annista.

Vapaaviikko etenee rennoissa tunnelmissa. Edellinen lenkki oli perjantaina, joten olen todellakin pitänyt lomaa lenkkeilystä. Syömiset ovat vähän niin ja näin ja huomisessa punnituksessa on odotettavissa plussaa. Aargh. Mä oon tosi huono laihduttaja!

Naisen juoksukirja

Hyvin nukutun yön jälkeen hörppäsin aamukahvit rauhallisesti ja sitten lähdin vähän shoppailemaan. Matkaan tarttui pipo, sormikkaita, sukkia, mekko, säärystimet, koru ja yksi kirja. Noissa muissa ei mitään ihmeellistä ole, mutta tuo kirja suorastaan huusi mun nimeä Suomalaisessa kirjakaupassa: Naisen juoksukirja, kirjoittaja Kirsi Valasti. Hintaa oli 19,95 euroa. Kirjassa on hieman yli 200 sivua ja se on kovakantinen.

Olen vasta sivulla 130, joten en vielä pysty kunnon kirja- arvostelua teille tekemään, mutta teen sellaisen sitten kun kirja on kokonaan luettu. Ajattelin tehdä myös noista tilaamistani (kts. pari postausta taaksepäin) kirjoista arvostelut sitten, kun olen ne lukaissut.

Poimin tähän kutenkin muutamia kohtia kirjan ensimmäisestä kappaleesta, jossa aiheena on juoksuharrastuksen aloittaminen:

"Juokseminen kannattaa aloittaa pohtimatta lainkaan, viitsiikö, jaksaako tai ehtiikö!"

-- > Tämä on niin totta. Minäkin välillä mietin ja pohdiskelen lenkillelähtöä tunnin tai pari, koitan keksiä syitä lähtemiseen tai sohvalla makaamiseen. Parasta olisi vaan heittää aivot narikkaan ja yksinkertaisesti lähteä, ilman sen kummempia pohdintoja.

"Juoksu on tehokkainta liikuntaa, kun ajatellaan energiankulutusta suhteessa aikaan."

--> Mukava kuulla, että olen valinnut hyvän lajin, etenkin painonpudotuksen kannalta. 

"Rutiinien syntyminen vie aikaa vähintään kolme kuukautta."

--> Tämä oli uutta minulle! Pakko siis jaksaa vähintään tuo kolme kuukautta ;) Sillä se mun juoksuohjelmakin on 12- viikkoinen??

"Anna lihaksistollesi ja nivelillesi aikaa totuttautua juoksuun."

--> Olen huomannut, että polvet kipeytyy etenkin pitkillä lenkeillä. Ei joka lenkillä, mutta aina välillä. Olenkin ihan kunnolla levännyt kipujen yllättäessä, en nimittäin halua mitään vammoja tai vaivoja tähän väliin.

"Pidä heti ensiaskelilla juoksusi ryhdikkäänä. Juokse ylväänä kuin kuningatar." 

--> Juoksuasennon tärkeydestä. Seuraavalla lenkillä kiinnitän huomiota asentooni!

Onneton vaakalakkoyritys

Jaksoin vaakalakkoa tasan kolme ja puoli päivää :D Eilen oli pakko hypätä puntarille ihan vaan todetakseni, että paino on hilautunut huolestuttavasti ylöspäin. Alkoihan noi naistenvaivatkin eilen, mutta silti. Kaikkea ei voi niidenkään piikkiin laittaa.

Mulle sopii ihan selkeästi paremmin se, että tiedän tarkkaan missä paino huitelee ja voin sen mukaan vähän tarkastella tekemisiäni ja syömisiäni. Ehkä sitten joskus normaalipainossa homma toimiikin, mutta nyt myönnän tappioni vaakalakon suhteen ja jatkan jokaaamuisilla punnituksilla.

En tiedä paljonko paino teillä muilla nousee menkkojen vuoksi, mutta mulla paino on noussut melkein kilon viime punnitukseen verrattuna. Se voi johtua myös huonosti nukutuista öistä ja hieman lapasesta lähteneistä syömisistä. Toivottavasti tilanne tasoittuisi torstain viralliseen punnitukseen mennessä.

Tälle viikolle en tee sen tarkempaa liikuntasuunnitelmaa, koska mulla on se pitkään ja hartaasti odotettu vapaaviikko meneillään. Ihan fiiliksen mukaan lenkkeilyä ja/tai saleilua. Syömisten suhteen koitan hieman kiristellä, koska mulla on ihan selkeästi jumitusvaihe taas päällä painon suhteen. 

Tällä viikolla virallisessa punnituksessa riittäisi se, ettei paino olisi noussut eli nollaviikko olisi iloinen yllätys. Ja jos vähän pudotusta olisi tullut, olisi se superiloinen yllätys. 

Näillä mennään, hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Vaakalakko ja hassuja ajatuksia

Huh, nyt se kauhuviikko on ohi! Juuri tuossa kotiuduin työmaalta ja olen kyllä aivan puhki. Ensi viikko menee sitten paljon iisimmin ja saan toivottavasti nukuttua, syötyä terveellisemmin ja treenailtuakin paremmin.

Tässä vaakalakossa on muuten muutamia todella hassuja juttuja, joita en tajunnutkaan kun aloitin tämän torstain aamupunnituksen jälkeen. Ensinnäkin, kroppaa tulee kuunneltua ihan erilailla, kun ei voi vahdata niitä vaakatuloksia. Sitä en osaa sanoa, osaanko omaa kroppaani oikein kuunnella ja tuntemuksia tulkita, mutta kun ei tiedä onko paino kallellaan ylös- vai alaspäin, tulee jotenkin fiiliksiä tarkkailtua tarkemmin.

Toinen hassu juttu on, että en uskaltaisi millään enää mennäkään vaa´alle. Pelottaa, että paino on noussut ihan hirveästi. Kun sitä ei ole koko ajan vahdannut ja "pitänyt kurissa", niin pelottaa että se on päässyt ryöpsähtämään hirveisiin lukemiin. Ja jos näin on, niin en todellakaan halua edes tietää sitä lukemaa, koska en halua pettyä. Eikö ole outoja ajatuksia?? :)

Ehkä mun on syytä palata päivittäiseen punnitukseen ennenkuin sekoan lopulisesti :D

Ps. Tänään meni pizzaa, hyi minua. Eikä se ollut edes kauhean hyvää :/

Lukemista

Viikko on ollut ihan kauhean stressaava ja kiireinen, ja olen kärsinyt migreenistä sekä univajeesta. Onneksi ensi viikolla on jo paljon helpompaa ja todellakin aion nukkua kaikki univelat pois ja muutenkin panostaa omaan hyvinvointiini: suunnitteilla olisi mm. hierojalla käynti.

Olen pysynyt vaakalakossa torstaista lähtien ja ihan hirveästi himottaisi käydä tarkastamassa paino. Ihan mielenkiinnosta kuitenkin jatkan tätä kokeiluani ainenkin pari päivää vielä.

Tilasin muutes pari kirjaakin tässä yhtenä päivänä.

Juoksukoulu- kirja siirtyi ostoskoriin nettikaupasta tietysti siksi, että se liittyy tähän uuteen juoksuharrastukseeni. Ja tuo "Hanki lihasta, polta rasvaa" saa luvan pikkuhiljaa saatella minut punttisalitunnelmiin, koska aion salitreenin aloittaa talven aikana. Haluan ensin kerätä tietoa aiheesta ja edetä asiassa rauhaksiin. Nyt on kuitenkin tuo lenkkeily se ykkösasia!

Juoksunohjelma puolessavälissä

Korkkasin eilen tämän viikon lenkit kevennetyllä lenkillä: alkuun 18 min kävelyä, sitten 15 min hölkkää ja loppuun 8 minuuttia kävelyä. Kaloreita paloi 360, max syke 159 ja keskisyke 132. Tuommoinen ihanan helppo lenkki pitkästä aikaa :)

Tänään hölkkäilin kutosviikon kolmostreenin eli pitkän lenkin. Yhtäjaksoista hölkkää 45 min, kaloreita tuhosin 531, max syke 171 ja keskisyke 153. Matkaa kertyi 5,6 km, joten todella rauhallisesti hölkkäilin.

Nyt olen siis juoksuohjelman puolivälissä. Takana on kuusi viikkoa juoksua ja edessä toiset kuusi viikkoa. Pidän nyt vapaaviikon tässä välissä ja keräilen motivaatiota. Annan myös kropan vähän levähtää. Vapaaviikolla saan lenkkeillä ihan miten lystään, tai olla kokonaan lenkkeilemättä. Ihan fiilispohjalta siis!

Jos nyt katson kuusi viikkoa taaksepäin, en olisi ikinä uskonut, että jaksan lenkkeillä näin säännöllisesti ja että jaksaisin juosta jo nyt 45 minuuttia putkeen!! Tavoitteenihan on se 10 km:n lenkki ja näillä näkymin se vaikuttaa ihan mahdolliselta :)

Ps. En käynyt aamulla vaa´alla- vieroitus on siis alkanut ;)

Viikkopunnitus -0,5 kg

Viimeviikkoinen humahdus painossa on nyttemmin tasoittunut ja viikkopudotuksesksi jäi vaivaiset puoli kiloa. Olen ihan tyytyväinen, että olen edelleen kasikerhossa ja jokainen miinusmerkkinen on aina kotiinpäin. Ja etenkin kun tämä viikko on kaikinpuolin mennyt ihan penkin alle, niin kyllä tuostakin tuloksesta saa iloita :)

Tällä hetkellä painan siis 89,4 kg ja yhteensä olen laihtunut -5,6 kiloa. BMI on tippunut merkittävän lihavuuden puolelta lievän lihavuuden puolelle. Kuntoni on kohonnut ja olen syyskuun alusta harrastanut säännöllisesti liikuntaa. Syömisissäkin on tapahtunut muutosta positiivisempaan suuntaan, vaikka korjattavaa vielä onkin. Eli suunta on on oikea, vaikka vauhti onkin tuskastuttavan hidas.

Lueskelin noita ihan ensimmäisiä postauksiani ja siellä olin asettanut itselleni tavoitteeksi laihtua kilon kuukaudessa. Lokakuun lopussa mun painon pitäisi olla 88 kg, jotta pysyisin tavoitevauhdissani.

Jää nähtäväksi, onnistunko tiputtamaan noin paljoa...

Ps. Mä en lupaa mitään, mutta koitan olla viikon vaakalakossa! Ramppaan siinä jatkuvasti, vaikka kerta viikkoon riittäisi vallan mainiosti. Lähteekö joku muu mukaan haasteeseen??

Häntä koipien välissä

Liikuntapuolelta mulla ei ole mitään kerrottavaa, koska en ole tällä viikolla liikkunut vielä yhtään! Täytyy kyllä myöntää, että mulla on ihan tosi huono omatunto asian vuoksi. Tuntuu, että vaivalla haalittu juoksukunto valuu hukkaan, vaikka totuus taita olla, että lepo tekee vaihteeksi ihan hyvää vaan. Olen melkein kuusi viikkoa kuitenkin juossut sen 3 treeniä/ viikko ja muutama viimeisin lenkki on tuntunut vähän pakkopullalta. Oikeastaan tämä olosuhteiden pakosta tuleva tauko voi ollakin mun lenkkiharrastuksen jatkumisen kannalta ihan avainasemassa :)

Sitten pikakatsaus mun syömisiin...mitään ihan hervottomia epäonnistumisia ei ole tapahtunut, mutta kiireviikko on aiheuttanut pientä lipsumista ja epäsäännöllistä syömistä. Tänä aamuna paino oli jo yli 89 kiloa. 

Summa summarum: Kauhulla odotan huomista punnitusta! 

Toivottavasti teillä muilla menee paremmin ;)

Sininen päivä

Tämä viikko tulee olemaan minulle töiden puolesta todella kiireinen. Eilen en edes kerennyt tänne blogin pariin, univelat kasvaa ja kaikki liikenevä energia on suunnattava työmaalle. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että lenkkeily saattaa jäädä aika vähäiseksi tämän viikon osalta.

Tähän kiireeseen ja väsymykseen liittyy muitakin huonoja tapoja. Kun olen ihan poikki, tekee mieli herkkuja. Eilen homma repesi käsistä ja kun Fazerin sininen huusi mun nimeä kaupan hyllyllä, otin sen hetken päähänpistosta ostoskoriini ja kiikutin kotiin. Tuhosin siitä yli puolet eilen ja ai että maistui hyvältä!

Tänään sitten häntä koipien välissä puntarille. Ja helpotuksen huokaus: paino oli 88,7! Eli mitään muutosta painoon tuo syntinen herkutteluhetki ei ONNEKSI tuonut.

Punaisena lankana tässä höpötyksessäni on se, että tällä viikolla ei ole odotettavissa mitään huikeita pudotuksia eikä vauhdin hurmaa lenkkipostausten muodossa. Koitan vaan selvitä näistä kiirepäivistä, lopuista päivistä kuitenkin ilman rakasta ystääväni Fazerin sinistä...

Kutosviikon 1 treeni ja oma ennätys

Kutosviikko on nyt korkattu: lenkin kesto 50 min 30 sek, josta yhtäjaksoista hölkkää 44 minuuttia putkeen! Uusi oma ennätykseni :)

Kaloreita paloi 588, keksisyke152 ja max syke 174 (juoksin yhden älyttömän jyrkän ylämäen). Lenkin alusta 20 minuuttia oli vaikeita, enkä päässyt oikein juoksurytmiin. Loppulenkki menikin sitten paljon helpommin.

Nyt on hyvä olo :)

Ruokakaupassa

Käväisin tänään täydentämässä tyhjää jääkaappiani. Kauppareissut ovat nykyään aikalailla erilaisia kuin ennen. Läskiysaikoina sieltä tarttui mukaan esim. sipsejä, dippejä, lihapiirakoita, pakastepizzaa, vanukkaita, pullaa, karkkia. Nyt kauppakassista löytyi:

- 5 purkkia rasvatonta rahkaa
- 5 purkkia säilykemandariineja
- 3 paprikaa
- 3 mandariinia
- 4 palautusjuomaa
- rasvatonta maitoa
- pippurikinkkua
- näkkäreitä paketillinen
- herkkupäiväksi muutama tikkari ja ihan vähän suklaata

Ruokaostokset maksavat nykyään paljon enemmän kuin ennen, mutta tässä kohtaa en säästä. Kunnon eväät ovat ihan avainasemassa laihdutusprojektissa.

Viime yönä muutes tuli hieman takapakkia huippupudotukseen, mutta siitä en säikähdä. Virallisessa punnituksessa sitten katsotaan, miten kävi eli oliko humahdus vain joku ohimenevä oikku vai ihan oikeaa pudotusta.

Ja huomasinn muuten tosi kivan jutun: tähän asti olen BMI:n mukaan kuulunut merkittävästi lihavien kerhoon, mutta tämän aamuisen painon mukaan olen siirtynyt lievästi lihaviin :) BMI oli siis 29,47. Onhan se yksi virstanpylväs tämäkin :)

Laiskottaa

Tämän viikon lenkit ovat olleet maanantaina ja keskiviikkona. Tänään piti mennä, mutta alkoi ihan rehellisesti laiskotuttamaan siihen malliin, että saattaapi jäädä väliin :) Huomenna sitten korkkaan kutosviikon juoksut käyntiin.

Mun tekee ihan hirveesti mieli jotain herkkuja. Onneksi kaapit on tyhjinä, joten en voi repsahtaa. Ja laiskottaa liikaa lähteäkseni kaupasta mitään hakemaan (eli laiskuudesta on myös hyötyä!).

Nyt ei ole oikein mitään informoitavaa, paitsi että paino oli vielä tänä aamuna tuon 88,6 kg. Outoa edelleen, mutta uskottava se kai sitten on. Jos vanhat merkit pitää paikkaansa, jään tähän painoon jumittamaan sitten seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi...

Ihanaa viikonloppua kaikille :)

Mitä ihmettä tässä on meneillään?

Käväisin tänäänkin vaa´lla varmistaakseni kasikerhossa pysymisen. Mutta mitä ihmettä! Vaaka heitti ihan ihmeellisen lukeman silmieni eteen: 88,6 kg!! Eli eilisestä hyvästä viikkopudotuksesta vielä -1,3 kg! Siis viikossa olisi lähtenyt yhteensä näin ollen -2,9 kg!

Olen ihan äimänä tästä jumituksen jälkeisestä humahduksesta. Todennäköisesti paino tuosta tasoittuu takaisin ylöspäin, mutta aikamoista sanon minä. Tosin muistan aikasemmilta laihdutuskerroilta, että mulla paino saattoi jumittaa kuukausia ja sitten kerralla humahtaa enemmänkin pois.

Ja samaahan muistaakseni Nti Michelin kirjoitteli omassa blogissaan, että painoa oli lähtenyt yhtäkkiä hurja määrä, ihan yhdessä yössä. Eli kai tämä vaan on mahdollista.

Jos paino todella jäisi näihin lukemiin, eikä syöksyisi yhtä nopeasti ylöspäin, olisin todella onnellinen ja innoissani. Vihdoin ja viimein voisin hehkuttaa, että jotain tuloksia sentään on tullut. Ei siis kannata luovuttaa, vaikka jumitus kestäisi pitkäänkin, koska jossain vaiheessa kroppa päättää antaa periksi ja irrottaa otteensa niistä läskeistä. Ihanaa!

Tuloksien saaminen ruokkii motivaatiota ihan hirveesti ja siinä sitten onkin positiivinen oravanpyörä valmiina :) Ja tuo kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Viikkopunnitus -1,6 kg

Aamupaino oli 89,9 kg eli pudotusta edellisviikosta -1,6 kg. Normaalisti näin kiva pudotus saisi minut hyppimään riemusta, mutta mulla tämä kasikerhoon pääseminen on jo kolmas kerta blogin aikana. Eli nyt on lomakilot karistettu ja palattu tähän samaan pisteeseen, missä ollaan jo kaksi kertaa aikaisemmin oltu.

Nyt on sitten semmonen juttu, että enää en aio noihin ysilukemiin palata. Alan nyt taistelemaan seuraavaa viittä kiloa pois ja sillä sipuli. Nyt ei ole tiedossa mitään reissuja tai muita häiriötekijöitä, joten pystyn aika hyvin keskittymään painonpudotukseen.

Mutta kyllähän se kivalta tuntuu, kun paino alkaa KASILLA! 

Normipäivä

Tänään olen hoidellut juoksevia asioita ja käynyt vitosviikon viimeisellä lenkillä. Vuorossa oli 30 min hölkkää, ja taas kerran kaatosateessa :) Mulla on viime aikoina sattunut noi sadekuurot juuri lenkkien kohdalle. Mua ei sää estä juoksemasta, se on vaan pukeutumis- ja asennekysymys.

Kevyttä hölkkää etenin yhtensä 35 minuuttia. Keskisyke 149 ja max syke 162. Kaloreita paloi 391. Lenkki kulki mukavasti ja lenkkisauna kruunasi koko homman.

Päätin myös, että kutosviikon jälkeen eli juoksuohjelman puolessa välissä pidän vapaaviikon, jolloin saan olla juoksematta tai tehdä ihan millaisia lenkkejä haluan. 

Huomenna on taas aina yhtä jännittävä punnituspäivä. Viime aikoina tulokset ovat olleet surullista luettavaa, mutta uskoisin että tällä viikolla lomakilot ovat saaneet kyytiä. Mutta jännitetään huomiseen asti :)

Unelmavartalo ja motivaatiokuvia

Mun unelmavartalo on hoikka, mutta ehdottomasti urheilullinen ja lihaksikas. Jos mitä vaan taivaan ja maan väliltä saisin valita, olisi mun kroppa jonkunlainen sekoitus näistä alla olevista upeista vartaloista...

Kaikki on tietysti mahdollista, kuten kuvasta näkyy...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :)

Ps. Onneksi pidin tänään lepopäivän, tajusin reilun parin tunnin päikkäreiltä herätessäni kuinka poikki oikeasti olinkin :)

Motivaatiota ilmassa

Otin itsestäni vertailukuvat aloittaessani tämän projektin. Painoin ensimmäisissä kuvissa 95 kg ja näytin ihan kamalalta. Tänään otin uudet kuvat, koska päätin ottaa kuvat aina viiden kilon välein. En ole itse huomannut mitään muutosta vartalossani laihdutuksen aikana, mutta kun vertasin uusia kuvia vanhoihin, oli muutosta tapahtunut.

Koska laihtuminen useimmiten on hidasta, ei oma silmä huomaa muutosta. Siksi suosittelenkin kaikille näitä vertailukuvien ottamista (aika monihan niitä kyllä ainenkin täällä blogimaailmassa ottaakin). Nimittäin itse sain ainenkin hurjasti motivaatiota vertaillessani kuvia. Ja ajatuskin siitä, miltä näytän seuraavien menetettyjen viiden kilon jälkeen kutkuttaa kyllä mukavasti.

Vaikka muutos ei missään nimessä ollut suuri, oli sitä kuitenkin. Kroppa oli saanut hieman muotoa ja turvotus vähentynyt. Jotkut röllykät olivat hieman tasoittuneet jne. Ajatella, jos jaksan pusertaa itsestäni vaikka 20 kiloa pois, niin johan olisi hauskaa vertailla sitten kuvia alkuperäisiin :)

Tänään täytyisi pitää lepopäivä urheiluista, tai jos kauheasti innostun, niin vuorossa on vaan rento kävelylenkki. Tai venyttelyä. Tai molempia.

Päivä on alkanut taas rahkalla, johon mulla on viha-rakkaus-suhde. Kyllästyin siihen noin kuukausi sitten, mutta nyt se taas maistuu. Sama homma kävi kanan kohdalla, mutta pieni tauko auttaa asiaan.

Reipasta tiistaita!

 

 

Kevennetty lenkki

Eiliseltä tehopäivältä on ihan muikeat jumit lihaksissa, joten tänään tein vitosviikon kakkostreenin kevennettynä versiona. Ihan perus reilun puolentunnin lenkki, joka sisälsi 12 minuutin hölkkäpyrähdyksen ja loput sitten reipasta kävelyä.

Mä luulen, että tämän painonpudotuksen kannalta olisi parempi, jos saisin tehtyä enemmän lenkkejä alhaisemmilla sykkeillä. Nythän keskisyke on heilunut siellä 145 molemmin puolin, kun painonpudotuksen kannalta olisi kai suotavaa liikkua suurinpiirtein 130 tienoilla. Joten ehkä näitä kevennettyjä lenkkejä tullaan näkemään myös jatkossa :)

Mulla on tosiaan eilisestä salista ylävartalon lihakset aivan jumissa, koska en venytellyt treenin jälkeen. Ja näin jälkikäteen venyttely on ihan mahdotonta, niin massiivinen tuo lihaskipu on. No, tietääpähän tehneensä jotain- ja toisaalta, voisihan siellä salilla käydä edes sen verran usein, ettei joka käynnin jälkeen tarvitsisi näistä kolotuksista kärsiä.

Tämä päivä on mennyt ihan rahkan voimalla, joten täytyy valloittaa tuo keittiö ja alkaa kokkailemaan jotain syötävää.

Ajatusmyrsky

Löysin eilen kaapin kätköistä aivan ihanat farkut. En edes muistanut, että ne minulta löytyvät, vaikka ovat olleet lempparifarkut pari vuotta sitten. Kauhunsekaisin tuntein aloin niitä sovittaa. Reisien kohdalta housut menivät jalkaan, ja nappikin meni kiinni, mutta missään nimessä niitä en pystyisi tällä hetkellä käyttämään. Läskiröllykkä jäi roikkumaan farkkujen päälle. Vyötärön kohdalta kiristi niin, ettei kovin kauaa voinut kyseisiä housuja edes päällä pitää. Näistä farkuista tuli mun tavoitepöksyt. Oikein inhottaa, että kaappi on täynnä toinen toistaan ihanampia vaatteita, jotka ei mahdu päälle. Ja jotenkin surullista, että nuokin farkut ovat mahtuneet päälleni pari vuotta sitten. Miksi olen päästänyt itseni lihomaan näin paljon? Tätä kysymystä varmaan jokainen laihduttaja pohtii mielessään.

Mä en keksi mitään yksittäistä vastausta tuohon. Ehkä elämä vain asettui mukaviin uomiinsa, halusin elää ns. helppoa elämää, syödä mitä mieli teki, laiskotella jos siltä tuntui. Se oli helppoa ja mukavaa. Tunnustaudun myös tunnesyöpöksi: palkitsin itseni rankan työpäivän jälkeen herkuilla, söin suruuni ja yksinäisyyteen. Söin silloin, kun tunsin epäonnistuneeni ja tietysti myös silloin, kun olin onnistunut jossain minulle tärkeässä asiassa. Söin siis vähän kaikkeen ja kaikkea :)

Mulle ehkä se suurin syy juuri nyt tämän projektin aloittamiseen oli se, että paino alkoi lähennellä 100 kiloa. Painoni oli siis 95 kiloa aloittaessani tämän matkan. Ajattelin, että en saa koskaan painaa mitään kolminumeroista, se olisi minulle henkilökohtaisesti liian suuri epäonnistuminen. Lisäksi mulla oli henkisesti kamala olo näiden ihrojeni kanssa. Itsetunto oli pudonnut pohjalukemiin. Näin itseni oikeasti tosi rumana ja läskinä. En jaksanut enää samalla lailla kuin ennen. 

Painiskelen tietysti edelleenkin noiden samojen fiilisten kanssa, mutta pikkuhiljaa huomaan muutosta henkiselläkin puolella. Vaikka peilikuva on edelleen ihan sama kuin viisi kiloa sitten, olen hieman alkanut arvostaa itseäni enemmän. Tiedän pystyväni mihin vaan, koska olen esimerkiksi pystynyt noudattamaan juoksuohjelmaakin näin hyvin. 

Näiden sekavien ajatusten myötä toivotan hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Iltalenkki

Huh, jaksoin kuin jaksoinkin salitreenin päälle vielä vitosviikon ykkösjuoksutreenin. Eli salilla lämppärinä 12 min hölkkää + kävelyt, sitten illemmalla omana lenkkinään 2 x 12 min hölkkää + kävelyt = yhteensä reilu puoli tuntia. Kaloreita tuhosin vajaat 400 ja keskisyke oli 148, max syke 156. Ihan peruslenkki siis.

Tänään on siis kaloreita kulutettu yli 900 yhteensä ja olen sitten hieman herkutellutkin :) Ja ihan hyvällä omallatunnolla :)

Ensi viikolle olisi suunnitelmissa perinteiset kolme juoksua ja mahdollisesti yksi salitreeni. 

Niin, ja taas oli tullut uusia lukijoita- heille isot tervetulotoivotukset!!

Piipahdus salilla

Koska lenkkeily on vienyt kaiken treeniajan, on saleilu jäänyt ihan kokonaan paitsioon. Myönnettäköön, ettei salikärpänen ole päässyt puraisemaan eli salitauko johtuu osittain myös ihan motivaation puutteesta ja laiskuudestakin.

Tänä aamuna tuli sellainen olo, että hitto, tämä tyttö lähtee nyt punttikselle. Otin sykemittarin ihan mielenkiinnosta mukaan ja yllätyin, kuinka tehokasta tuo salitreeni oikein onkaan.

Treeni kesti 1 tunnin ja 10 minuuttia. Kaloreita siinä ajassa paloi 550! Maksimisyke 155 ja keskisyke 123. Tein ylävartalotreeniä pelkästään, jalat saavat jäädä seuraavaan kertaan.

Tykkäsin kyllä pitkästä aikaa käväistä salilla, mutta vieläkään mitään mieltä räjäyttävää innostusta en saanut hankittua. Nyt lenkkeillään kun kelit sen sallivat ja salihommat saavat aktivoitua sitten talvemmalla.

Salilla tein tämän päivän juoksusta alkuosan eli 3 min kävelyä ja 12 min hölkkää. Lenkin loppuosa eli 2 x 12 min juoksua + kävelyt jäävät iltapäivälle, jos saan itseni vielä lenkkipolulle raahattua.

Voin vakuuttaa, että näin messevän salitauon jälkeen yläkropan lihakset tulevat olemaan ihan törkeän kipeät lähipäivinä. Mutta treenistä tullut kipu on ihanaaaa :)

Leppoisa lauantai

Ihan ensin: Kauhean paljon tervetuloa uusille lukijoille! Ihan hetkessä on tullut monta uutta seuraajaa blogilleni ja sehän on ihan huikeaa!

Olen aloitellut syyssiivousta, käynyt shoppailemassa sisustustarvikkeita, väsännyt vispipuuroa ja ihan ollut vaan. Lenkistä pidän pakollisen lepopäivän, tuntuu tuo eilinen lenkki vielä rasituksena polvissa sen verran.

Olen nyt loman jälkeen syönyt tarkemmin ja vähemmän. Pakko ottaa vähäksi aikaa tiukempi linja, että saa lomaturvotukset karistettua. Toivottavasti vaaka kiittää ensi torstaina, olen meinaan niiiiiin kyllästynyt tähän edestakaisin sahaamiseen ja jumitukseen.

Pitkästä aikaa ihanaa vaan tuijotella telkkaria ja löhöillä sohvalla. Aion nukkua kunnon yöunet ja huomenna sitten taas lenkille. Huomenna alkaa vitosviikon lenkit eli kohta ollaan jo puolessa välissä juoksuohjelman suhteen :) Olen kyllä todella kiitollinen itselleni, että aloitin tuon juoksuhomman :)


 

Arvatkaas mitä tytöt!!

Tämän päivän lenkkinä oli 25 minuutin kevyt hölkkä. Meikäläinen pistikin tuulemaan ja hölkkäsi 5 kilometrin matkan aikaan 35 min 37 sek. Huikeeta! Mahtavaa!

Kaloreita paloi 436 kcal, sykkeet olivat kummallisen koholla: max syke 170 ja keskisyke 156. Voisko johtua eilisestä lenkistä, jospa en ollut vielä kunnolla palautunut siitä.

Lenkki kulki tasaisella suhteellisen kevyesti, mutta ylämäissä tahmeasti. Pari kertaa olin jo luovuttamassa, mutta sisulla vedin ylämäetkin. Eikä rankkasadekaan haitannut menoa, koska napsautin saunan päälle lähtiessäni.

Nyt tuntuu siltä, että jonain päivänä pystyn juoksemaan 10 kilsan lenkin tuntiin :)

Tuuletuksia*huraa-huutoja*ilotulitusta*hymyilyä*onnistumisen fiilistä* uskoa itseen*JEEE!

Yhteenvetoa

Nyt kun mulla on noin kuukausi bloggailua takana, on aika tehdä pieni yhteenveto.

Kunnonkohotus

Aloitin 10 kilometrin juoksuohjelman kuukausi sitten. Ensimmäiset lenkit olivat aikalailla tuskaa, mutta pikkuhiljaa hölkkäily lähti kulkeman. Ohikiitävien hetkien ajan olen jopa kokenut nautintoa, kun olen päässyt kunnolla vauhtiin lenkkipolulla. Viikossa on kolme juoksutreeniä. Nyt olen hitusen jäljessä aikataulusta, koska viime viikolla en kerennyt kaikkia kolmea treeniä suorittamaan. Mutta tällä viikolla on hyvin aikaa juoksennella vaikka koko viikonloppu, joten koitetaan kiriä aikataulua kiinni. Kunto on kohonnut jo neljässä viikossa, sen huomaa kyllä selvästi ja olen siitä tosi iloinen. Kuuden viikon kohdalla kokeilen viiden kilometrin yhtäjaksoisen juoksun, se jännittää jo etukäteen.

Punttisali on jäänyt kokonaan, ja tarkoitus olisi teetättää saliohjelma jossain vaiheessa. Juoksu on nyt ykkösjuttu, mutta talvella varmaan tulee sitten kulutettua enemmän salin palveluita.

Painonpudotus

Paino ei ole bloggauksen aikana tippunut. Välillä olen käväissyt kasikerhossa, mutta aina se on palannut 91 kilon paremmalle puolelle. Olen kyllä pettynyt tähän osaan projektia, mutta eteenpäin mennään. Lokakuun lopussa olen kasikerhossa, tämä on tavoitteeni.

Ruokailu

Olen aika hyvin saanut vähennettyä herkuttelua, mutta ruokarytmi on vieläkin hieman hakusessa. Usein aamiainen jää välistä ja syömisten välit venyy liian pitkiksi. Vettä pitäisi juoda enemmän ja hedelmien ja vihannesten määrää lisätä. Tällä osa-alueella on vielä tekemistä, mutta oikeaan suuntaan olen menossa.

Yleinen fiilis

Lenkkeily on kohottanut mielialaa tosi paljon. Mutta painon junnaaminen taas laskenut fiilistä. Ns. edelliseen elämään verrattuna yleinen olotila on kuitenkin paljon pirteämpi ja virtaa riittää paremmin arkeen. Suunta on oikea.

Viikko 4/ treeni 2

Nelosviikon toinen juoksu on nyt onnellisesti ohi. Alku tuntui todella kankealta, mutta aika pian juoksu lähti kulkemaan hyvin. Koko lenkin kesto oli 54 min, ja siihen sisältyi 20 minuutin hölkkäpätkä sekä 10 minuutin vauhtijuoksu. Loput oli kävelyä.

Juoksuohjelma ei tunne armoa, ja tosiaan treeneihin tulee pikkuhiljaa mukaan toi vauhdikas juoksuosuus. Yllättävän hyvin sen jaksoi, vaikka aluksi hieman epäilin jaksamistani.

Kaloreita paloi heti huomattavasti enemmänkuin peruslenkillä: 547 kaloria sai tiristä taivaan tuuliin. Max syke oli 169 ja keskisyke mukavat 140. 

Ihana fiilis! Vaikka lenkille lähteminen on mulle VAIKEAA, niin tämä lenkin jälkeinen fiilis on sitäkin IHANAMPI!

Viikkopunnitus

Paino oli tänä aamuna 91,5 kg.

Hyvät uutiset: Oletin lihoneeni viikkoon mahtuneen työ- ja lomareissun vuoksi noin kolme kiloa. Oli positiivinen yllätys, että painoa oli tullut vain + 0,7 kg. Ottaen huomioon miten olen herkutellut + lentoturvotukset, olen aidosti yllättynyt tuloksesta. Peliä ei ole siis menetetty!

Huonot uutiset: Tämän pitäisi olla laihdutusblogi, tai enemmän kuitenkin elämäntäparemonttiblogi, mutta kyllä sitä painoa pitäisi saada siinä sivussa alaspäin. En ole koko lyhyen bloggarinurani aikana saanut kiloja pois. Kunto on kyllä kohonnut ja olen pienin askelin päässyt lähemmäs sitä ns. terveellisempää elämää, mutta olen kyllä pettynyt itseeni tuon painonpudotuksen osalta. Olen pari kertaa käynyt kasilla alkavissa luvuissa, mutta pysyvää se ei ole ollut.

Uhosin aloittavani loman jälkeen tiukemman linjan, ja pelkäksi uhoksi se ei saa jäädä. Tänään aion käydä kaupassa ja täyttää jääkaapin terveellisillä ruoka- aineksilla. Aion myös palata juoksuohjelmaani ja käydä lenkillä (miksi pelkkä ajatus tuntuu niin vastenmieliseltä??).

Asetankin tässä kaiken kansan edessä itselleni lokakuun tavoitteen: Minä painan kuun lopussa jotain kasilla alkavaa! Jos tähän en pysty, niin peiliin on katsottava!

 

I´m back

Nyt on kaikki reissut reissattu vähäksi aikaa. Lomailu on ihanaa, mutta nyt on pakko päästä ruotuun takaisin mahdollisimman nopeasti.

Huomenna käyn vaa´alla ja otan tämän viikon virallisen tuloksen. Painon pudotusta en odota, mutta jos paino olisi pysynyt ennallaan tai noussut vaan vähän, niin olisin onnellinen.

Juoksuhommatkin ovat olleet jäissä, seuraavaksi vuorossa nelosviikon kakkoslenkki (vaikka nyt pitäisi mennä jo vitosviikkoa). Huomenna on siis lähdettävä lenkille piiitkästä aikaa.

Huomaatteko muuten pientä lipsumista ilmassa?? Tottahan lomat ja muut erikoisuudet sekoittaa elämää, mutta ei ne varsinaisesti selityksiä ole. Nyt on vaan pakko saada itseään niskasta kiinni. 

Huomenna enemmän juttua sitten punnitustuloksen yhteydessä :) Tämä oli vaan tämmöinen "hengissä ollaan"- postaus!